Lasten annos on ravintolassa lisäpalvelu eikä useinkaan aikuiselle tilattavissa – "Se on sellainen sisäänheittojuttu”

Shell Helmisimpukka otti kolmen annoskokoa käyttöön vuoden 2016 lopussa. Milena Raappana

Milena Raappana

Ravintoloiden annoskoot saattavat toisinaan olla liian tuhteja. Vantaan Sanomissa kerrottiin, kuinka seniori-ikäiset saattavat kokea ravintola-annokset liian suuriksi ja tilaisivat joskus mielellään vaikkapa lasten annoksen.

Harvoin aikuinen kuitenkaan voi niin ravintolassa tehdä.

Tämä johtuu Matkailu- ja Ravintolapalvelut Ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemen mukaan siitä, että lasten annos on ikäänkuin lisäpalvelu, jota ravintoloitsijat tarjoavat.

– Se on palvelu, eikä liiketoimintaa. Lasten annos rakennetaan ja hinnoitellaan ajatuksella, että vanhemmat tuovat liiketoiminnan ja lapselle luodaan annos, jonka hän voisi syödä. Se on sellainen sisäänheittojuttu, Aittoniemi sanoo.

Jokainen ravintola saa itse päättää, myykö aikuiselle pienemmän annoksen tai aterian lasten listalta, sillä aiheesta ei ole erillistä ohjeistusta.

Muun muassa Helsingissä toimivasta Viikinkiravintola Haraldista esimerkiksi kerrotaan, että he ovat terveydellisistä syistä myyneet lasten annoksen aikuiselle, vaikka muuten ne ovat tarkoitettu alle 12-vuotiaille.

Myös aikuisten annoksia voi mahdollisuuksien mukaan saada puolikkaina, jos kyseinen annos siihen soveltuu. Kaikkia annoksia ei pysty puolittamaan, koska loppuosasta syntyisi ruokahävikkiä.

Pieniruokaisempia asiakkaita on pyritty huomioimaan Shell-huoltoasemien Helmisimpukka-ravintoloissa.

Tiettyjä annoksia voi tilata kolmessa eri koossa. Restelin tuote- ja valikoimapäällikkö Katriina Kotiranta kertoo, että ratkaisuun päädyttiin asiakaspalautteiden perusteella.

– Pieniä annoksia ei myydä kovin paljon, sillä yleensä huoltoasemilla kaivataan isoa ja tuhtia ruokaa. Olemme kuitenkin todenneet, että haluamme pitää käytännön ja palvella asiakkaita. Se ei vaadi meiltä sen kummempia käytännön järjestelyitä, Kotiranta selvittää.

Kotiranta kertoo, että moni asiakas kokee ruokahävikin synnyttämisen pahana. Heillä ei kuitenkaan ole suoraa analyysiä siitä, vaikuttaako pienemmän annoskoon tarjoaminen ruokahävikin määrään.

Luonnonvarakeskus Luken mukaan Suomessa ravitsemuspalveluissa elintarvikejätettä syntyy vuosittain 78 miljoonaa kiloa.

Määrä sisältää niin syömäkelpoisen ruokahävikin kuin syömäkelvottoman biojätteen. Suurin hävikki syntyy Luken selvitysten mukaan buffeteista ja linjastoista. Tätä painottaa myös Aittoniemi.

– Kaikista vähiten hävikkiä syntyy ravintoloissa, joissa ruoka tarjoillaan lautasella pöytään. Ehkä siinä tilanteessa suomalaiset eivät sitten kuitenkaan niin kauhean paljon jätä syömättä, Aittoniemi tuumaa.

Hän kehottaa ihmisiä kysymään ravintoloilta pienemmästä annoksesta.

– Ravintolahan lähtökohtaisesti reagoi asiakkaan toiveisiin. Pyynnön tunnistaminen voi olla kimmoke alkaa miettiä, pitääkö toiminnassa muuttaa jotain.

Ruokahävikki

Ravintoloiden hävikki suhteellisen suurta

Luonnonvarakeskus Luke on tutkinut vuosien 2018 ja 2019 aikana ravitsemuspalveluiden elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä. Tutkimukseen osallistui 78 eri ravitsemusalan toimipistettä.

Tutkimus tehtiin Lukeloki-sovelluksen avulla, jonne työntekijät kirjasivat hävikit.

Syömäkelpoisesta ruuasta 15,9 prosenttia päätyi hävikkiin. Prosenttiosuus oli noin 21, kun mukaan laskettiin syömäkelvoton biojäte.

Tarjoiluhävikin osuus oli 9,1 prosenttia ja lautastähteen 5,4 prosenttia.

Tutkimuksen perusteella laadittiin suunnitelma elintarvikejätteen seurantaan, jotta jätteen määrästä pystytään raportoimaan EU:n jätedirektiivin mukaisesti.

EU:n jäsenmaiden on raportoitava komissiolle elintarvikejätteen määristä vuodesta 2020 lähtien.

Lähde: Luonnovarakeskus Luke

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.