Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Lasten annos on ravintolassa lisäpalvelu eikä useinkaan aikuiselle tilattavissa – "Se on sellainen sisäänheittojuttu”

Ravintoloiden annoskoot saattavat toisinaan olla liian tuhteja. Vantaan Sanomissa kerrottiin, kuinka seniori-ikäiset saattavat kokea ravintola-annokset liian suuriksi ja tilaisivat joskus mielellään vaikkapa lasten annoksen.

Harvoin aikuinen kuitenkaan voi niin ravintolassa tehdä.

Tämä johtuu Matkailu- ja Ravintolapalvelut Ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemen mukaan siitä, että lasten annos on ikäänkuin lisäpalvelu, jota ravintoloitsijat tarjoavat.

– Se on palvelu, eikä liiketoimintaa. Lasten annos rakennetaan ja hinnoitellaan ajatuksella, että vanhemmat tuovat liiketoiminnan ja lapselle luodaan annos, jonka hän voisi syödä. Se on sellainen sisäänheittojuttu, Aittoniemi sanoo.

Jokainen ravintola saa itse päättää, myykö aikuiselle pienemmän annoksen tai aterian lasten listalta, sillä aiheesta ei ole erillistä ohjeistusta.

Muun muassa Helsingissä toimivasta Viikinkiravintola Haraldista esimerkiksi kerrotaan, että he ovat terveydellisistä syistä myyneet lasten annoksen aikuiselle, vaikka muuten ne ovat tarkoitettu alle 12-vuotiaille.

Myös aikuisten annoksia voi mahdollisuuksien mukaan saada puolikkaina, jos kyseinen annos siihen soveltuu. Kaikkia annoksia ei pysty puolittamaan, koska loppuosasta syntyisi ruokahävikkiä.

Pieniruokaisempia asiakkaita on pyritty huomioimaan Shell-huoltoasemien Helmisimpukka-ravintoloissa.

Tiettyjä annoksia voi tilata kolmessa eri koossa. Restelin tuote- ja valikoimapäällikkö Katriina Kotiranta kertoo, että ratkaisuun päädyttiin asiakaspalautteiden perusteella.

– Pieniä annoksia ei myydä kovin paljon, sillä yleensä huoltoasemilla kaivataan isoa ja tuhtia ruokaa. Olemme kuitenkin todenneet, että haluamme pitää käytännön ja palvella asiakkaita. Se ei vaadi meiltä sen kummempia käytännön järjestelyitä, Kotiranta selvittää.

Kotiranta kertoo, että moni asiakas kokee ruokahävikin synnyttämisen pahana. Heillä ei kuitenkaan ole suoraa analyysiä siitä, vaikuttaako pienemmän annoskoon tarjoaminen ruokahävikin määrään.

Luonnonvarakeskus Luken mukaan Suomessa ravitsemuspalveluissa elintarvikejätettä syntyy vuosittain 78 miljoonaa kiloa.

Määrä sisältää niin syömäkelpoisen ruokahävikin kuin syömäkelvottoman biojätteen. Suurin hävikki syntyy Luken selvitysten mukaan buffeteista ja linjastoista. Tätä painottaa myös Aittoniemi.

– Kaikista vähiten hävikkiä syntyy ravintoloissa, joissa ruoka tarjoillaan lautasella pöytään. Ehkä siinä tilanteessa suomalaiset eivät sitten kuitenkaan niin kauhean paljon jätä syömättä, Aittoniemi tuumaa.

Hän kehottaa ihmisiä kysymään ravintoloilta pienemmästä annoksesta.

– Ravintolahan lähtökohtaisesti reagoi asiakkaan toiveisiin. Pyynnön tunnistaminen voi olla kimmoke alkaa miettiä, pitääkö toiminnassa muuttaa jotain.