Ruokahävikki vähenee pienilläkin teoilla – nuori vantaalaisäiti: "Ruoan heittäminen pois on kuin laittaisi rahaa roskiin"

Parasta ennen päivämäärä paketin kyljessä ei tarkoita, että tuote olisi sitä seuraavana päivänä syöntikelvoton.

– Juuri söin kuukauden vanhan jogurtin ja ihan hyvää oli, Hannele Kiivuori sanoo.

Moni kuitenkin heittää vanhenneen tai nuupahtaneen elintarvikkeen pois, jolloin turhaan tuotettu ruoka muuttuu hävikiksi. Se on kuin heittäisi rahaa roskiin ja ympäristökin kuormittuu.

Kotitalouksien ruokahävikki on Suomessa arviolta 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa eli 20–25 kiloa jokaista suomalaista kohti. Euroopan komissio on asettanut tavoitteen, että ruokahävikin pitäisi puolittua vuoteen 2030 mennessä.

Vähittäiskaupassa ja ravintola-alalla on jo monenlaisia tapoja ja digitaalisia sovelluksia ruokahävikin pienentämiseksi. Mutta miten kotitalouksien ruokahävikkiä voisi vähentää?

Sitä ja syitä ruokahävikin syntymiseen tradenomi (yamk) Kiivuori selvitti viime syksynä, kun hän teki palvelumuotoilun opinnäytetyönsä ammattikorkeakoulu Laureassa.

Juuri söin kuukauden vanhan jogurtin ja ihan hyvää oli.

Hannele Kiivuori

Ruokahävikkiin vaikuttavat kovin arkiset ja yksinkertaisetkin asiat, kuten se, että ruoka on piilossa kaapin perällä eikä näkyvillä, jolloin se jää huomaamatta käyttämättä.

Kun ruoka-aineet ovat helposti näkyvissä ja ensin pilaantuvat etualalla, ne tulee käytettyä oikeassa järjestyksessä.

Ruokahävikin pienentäminen alkaa asian tiedostamisesta. Sen jälkeen Kiivuori neuvoo vaiheittain opettelemaan uusia tapoja suunnitella useammaksi päiväksi aterioita ja niiden jäämien yhdistämistä uusiksi aterioiksi.

– Se vaatii aikaa.

Harjoittelu lisää kekseliäisyyttä.

Asolassa asuva Eveliina Rajala, 28, on kahdeksan kuukauden ikäisen Elean äiti ja oppinut kokemuksen kautta niksejä, miten vähentää ruokahävikkiä.

– Aluksi lämmitin lapselle koko purkin Pilttiä, mutta eihän hän syönyt kaikkea ja loppu meni hukkaan, kun sitä ei voi lämmittää uudelleen.

Rajala sanoo, että yksi purkki ei paljon maksa, mutta kun niitä pois heitettyjä kertoja alkaa kertyä, niin siitä tulee iso summa. Nyt hän tarjoaa ensin puolet purkista ja jos ruoka maistuu tyttärelle, niin sitten hän lämmittää loputkin.

Lisäksi hän tekee vaikkapa ylikypsistä banaaneista lettuja, kun ennen hän saattoi heittää hedelmät pois.

– Mies ostaa isoja paketteja esimerkiksi lihaa ja tekee suuren määrän ruokaa, mutta ei kuitenkaan syö kahta päivää samaa ruokaa, Rajala harmittelee.

Ylijääneen ruoan syö sitten perheen äiti, koska on hän oppinut lapsuudenkodissaan, että kaikki syödään.

– En halua heittää ruokaa roskiin. Se on kuin heittäisi rahaa roskiin ja se ärsyttää, Rajala sanoo.

Hän myöntää, että perheellä on parantamista ruokahävikin vähentämisessä. Yksi keino olisi suurempi pakastin, jonne voisi säilöä muutakin kuin marjoja ja lapsen ruokia.

Lue myös: Mari Koistinen on klimataari, joka ei kaihda edes purkkisärkeä – "Jos maailman ruokahävikki syötäisiin, ruoka riittäisi koko maapallolle"

Hannele Kiivuoren lopputyöhön liittyvässä työpajassa kehiteltiin myös ehdotuksia ratkaisuista ja palveluista, joiden avulla lapsiperheiden ruokahävikkiä voitaisiin vähentää.

Yksi ideoista oli digitaalinen palvelukonsepti.

– Se voisi olla digitaalinen apu, joka auttaa ongelmissa ja tavoitteissa. Vähän niin kuin personal trainer, Kiivuori selittää.

Käyttäjä itse määrittelisi tavoitteet sekä tarpeet ja sovellus neuvoisi ja muistuttaisi oikeista määristä sekä hyvästä ja terveellisestä ruokavaliosta. Lapsiperheet voisivat saada helppoja, nopeita, terveellisiä sekä maukkaita ruokavinkkejä. Neuvoja voisi saada myös esimerkiksi säilyttämiseen.

–  Olisin tosi mielelläni lähtenyt toteuttamaan tällaista palvelua.

Lue myös: Suomalaisten suosikkijuomaa kipataan lavuaariin 2,5 litraa per nuppi vuodessa – syy on simppeli: "Sitä valmistetaan kerralla liikaa"