Vantaan ratikan reitti on jo "kiveen hakattu", vaikka hankkeen eteneminen on vielä epävarmaa – "Emme koe tekevämme työtä turhaan"

Ratikka kulkee hyvin erilaisten kaupunginosien lävitse. Havainnekuvassa ratikka kulkee Veromiehessä. Tuomas Vuorinen

Tiina Örn

Vaikka kesäkuun kuntavaaleissa valittavat uudet päättäjät näyttäisivät ratikan rakentamiselle vihreää valoa, raiteita pitkin ei pääse Hakunilasta ja Länsimäestä Aviapolikseen ja Lentoasemalle vielä moneen vuoteen. Siitä huolimatta ratikan suunnittelu on jo täydessä vauhdissa.

Miten suunnittelijat motivoituvat työhönsä hankkeen etenemisen rakentamisvaiheeseen ollessa vielä epävarmaa?

– Ratikan suunnittelu on osittain myös katujen suunnittelua, jota pitäisi tehdä joka tapauksessa. Vantaalla on paljon katujen päivitystarvetta, Vantaan ratikan projektipäällikkö Tiina Hulkko toteaa.

Kaduista suunnitellaan paremmin pyöräilijöitä ja jalankulkijoita palvelevia. Myös vesijohtoverkosto päivitetään.

Vantaan ratikan suunnittelua ohjaa kuntapäättäjien vuonna 2019 hyväksymä yleissuunnitelma. Se sisältää ratikan reitin, pysäkkien paikat ja ajokaistojen määrät. Siinä on määritelty myös pyöräteiden ja jalkakäytävien paikkoja.

Ratikan reitti on Hulkon ja Vantaan ratikan hankejohtaja Elina Suonrannan mukaan siinä mielessä kiveen hakattu, että se on myös uudessa valtuuston hyväksymässä yleiskaavassa. Yleiskaava ei tosin ole vielä lainvoimainen.

Suunnittelun kohteena on koko ratikkareitti ja sen ympäristö. Ratikan vaikutuspiirin katsotaan ulottuvan noin 800 metrin päähän raiteista. Raidelinjaa suunniteltaessa visioidaan myös vaikutuspiiriin tulevaa asumista, palveluita ja työpaikkoja.

– Joissain kohdin pitää asemakaavoittaa lisää katutilaa, ja ratikkakaduille tehdään katusuunnitelmat, Hulkko sanoo.

Suunnitelmien tulee olla valmiita viimeistään vuonna 2023 investointipäätöksen tekoa varten. Katusuunnitelmat, asemakaava ja kaavarunko asetetaan kuntalaisten nähtäville normaaliin tapaan.

Suunnittelussa vaikeinta on Suonrannan mukaan se, että raidelinjaa suunnitellaan ”olemassa olevaan kaupunkiin”. Ratikka kulkee hyvin erilaisten kaupunginosien lävitse.

– Kaupungissa on paljon valmiita rakenteita ja suunnittelussa pitää ottaa huomioon tämänhetkinen tilanne. Eri suunnittelutasojen yhteensovittaminen on työlästä.

Ratikkaa suunnittelevassa ryhmässä työskentelee Vantaalla viisi henkilöä.

– Ryhmässämme on kymmenien vuosien kaupunki- ja katusuunnittelukokemusta, monipuolista osaamista asemakaavoituksesta, pikaraitiotie- ja viestintäosaamista, luettelee Suonranta.

Ryhmän tukena on myös Vantaan kaupungin organisaatio.

Suonranta kuvailee, että kyseessä on hyvin pitkän aikavälin suunnittelu. Sen tavoitteena on Vantaan kehittäminen riippumatta siitä, miten ratikalle päätöksenteossa käy.

– Emme me koe tekevämme työtä turhaan. Parempi julkisen liikkumisen uusi muoto Vantaalle tarvitaan, kun kaupunki kasvaa.

Lue myös:

Vantaan ratikka on kuntavaalien kuumin aihe – enemmistö vaalikoneen vastaajista vähintään hidastaisi raitiotien rakentamista taloustilanteeseen vedoten

Päätökset

Nykyiset valtuutetut ovat jo kertoneet ratikkakantansa

Vantaan ratikka -hankkeesta on tähän mennessä tehty monta päätöstä. Viimeisimmän hyväksynnän hankkeessa eteneminen sai kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2019. Päätös ratikan suunnittelun jatkamisesta ei ollut läpihuutojuttu, vaan asiasta äänestettiin maratonkeskustelun jälkeen. Jatkosuunnittelua kannattaneet voittivat äänin 45–22.

Suunnittelun jatkamista kannattivat vihreä valtuustoryhmä, demariryhmä, vasemmistoliiton ryhmä, puolet kokoomuksen valtuustoryhmästä ja ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä.

Suunnittelussa etenemistä vastustivat puolet kokoomuksen ryhmästä, kristillisdemokraattien valtuustoryhmä, keskustan valtuustoryhmä, perussuomalaisten valtuustoryhmä sekä sinisten valtuustoryhmä.

Ennen valtuustoa ratikan suunnittelusta päätettiin teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Lautakunnassa ratikan yleissuunnitelma hyväksyttiin marraskuussa 2019 äänin 7–4.

Kaupunginhallitus hyväksyi hankkeessa etenemisen joulukuussa 2019. Asiasta äänestettiin ja ratikkamyönteiset voittivat 10–2. Ratikkahankkeessa etenemistä kannattivat Sari Multala (kok.), Säde Tahvanainen (sd.), Vaula Norrela (vihr.), Faysal Abdi (sd.), Ulla Kaukola (sd.), Sirpa Pajunen (vihr.), Pentti Puoskari (sd.), Sakari Rokkanen (kok.), Kati Tyystjärvi (vas.) ja Sieviläinen Marianne (r.).

Suunnittelun jatkamista vastustivat Jouko Jääskeläinen (kd.) ja Niilo Kärki (ps.). Tyhjää äänesti Lauri Kaira (kok.).

Raidelinjan kannattajat ovat tuoneet esiin hyötyinä muun muassa sen, että ratikka toisi kaupungille lisää kiinteistönmyyntituloja. Raidelinjan on uskottu myös parantavan seudullisia poikittaisliikenneyhteyksiä sekä edistävän erityisesti Hakunilan ja Länsimäen kehittymistä.

Vastustajat ovat kritisoineet korkeita kustannuksia. Epäilyä on kohdistunut myös siihen, lisääkö raitiolinja loppujen lopuksi itäisen Vantaan vetovoimaa. Moni vastustajista on pitänyt sähköbussia ratikkaa parempana vaihtoehtona.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut