Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Vantaa kaipaa uusia ja parempia ulkoilureittejä – Ladut ja ympäri vuoden käytettävät ulkoilureitit halutaan erotella selkeästi

Liikkuminen: Tavoitesuunnitelman toteutus maksaisi kymmeniä tuhansia euroja.

Viinikkalassa Kehä kolmosen alituksen jälkeen Vantaanjoen varren ulkoilureitti katkeaa. Jos reitti olisi katkeamaton, sitä pitkin pääsisi kulkemaan yli kuusi kilometriä jalkaisin tai pyörällä Vetokannaksen uimarannalta lähelle Kivistön uutta keskustaa.

– Tarvittaisiin rantareitti, joka jatkuisi Viilatehtaalta pohjoiseen, sanoo Vantaan kaupungin maisema-arkkitehti Petra Tammisto.

Tammisto on äskettäin päivittänyt Vantaan ulkoilureittien tavoitesuunnitelman, jonka pohjana hän käytti muun muassa 2002 tehtyä seudullista ulkoilureittisuunnitelmaa. Suunnitelman tarkoitus on muun muassa alustavasti ohjata tulevaa reittien suunnittelua. Ulkoilureitillä tarkoitetaan tavallisesti kivituhkalla päällystettyä väylää, joka kulkee viher- tai ulkoilualueella. Rantareiteillä, niin purojen kuin jokien varsilla, pitäisi ainakin paikoitellen päästä aistimaan vettä.

Tarvetta ulkoilureittitilanteen tutkailuun on, sillä viimeistään koronapandemia sai ihmiset liikkumaan lähiseudun ulkoilumaastoissa ja yleisesti tiedetään ulkoilun terveyttä edistävät vaikutukset.

Viinikkalan rantareitti on yksi puuttuvista seudullisista, pitkistä ulkoilureittiyhteyksistä, joita kaivattaisiin lisää yhteensä vähän yli sata kilometriä.

– Isoilta alueilta puuttuu reittejä suunnitellaan ja aika keskeisiltä paikoilta, Tammisto sanoo.

Isoilta alueilta puuttuu reittejä.

Myös latu- ja ratsastusreittejä sekä luontopolkutyyppisiä yhteyksiä uupuu useita kymmeniä kilometrejä.

– Niitä kuin myös ulkoilureittejä varten tarvitaan siltoja ja alikulkuja, Tammisto kiteyttää.

Kaupunki ei rakenna ratsastusreittejä, mutta Tammisto toteaa, että niille pitäisi osoittaa viralliset reitit esimerkiksi metsä- ja peltoteillä vaaratilanteiden välttämiseksi muiden liikkujien kanssa.

– Myös maastopyöräilijöille pitäisi olla jokin alue. Vierumäessä taitaa olla Vantaan ainoa maastopyöräilyreitti.

Ulkoilureittien tavoitesuunnitelmassa on lisäksi tarkennettu sitä, että ladut ja ympäri vuoden käytettävät ulkoilureitit on eroteltava selkeästi.

– On muistettava, että kaikki eivät halua hiihtää.

Petikossakin voisi pohtia, olisiko siellä ainakin yksi talvisin käytössä oleva kävelyreitti.

Uusista suunnitelmista Tammisto mainitsee Myllymäestä Vehkalan juna-asemalta kohti Tyttömäkeä kulkevan ladun ja ympärivuotisen ulkoilu- ja ratsastusreitin.

– Se ei valmistu vielä tulevaksi talveksi.

Myyrmäen ja Variston välinen ulkoilureitti siirtyy hieman, kun sen kohdalla rakennetaan parhaillaan Luhtitien jatketta.

– Siellä myös erotetaan latu ja ympärivuotinen ulkoilureitti toisistaan.

Pohtimista aiheuttavat myös uudet alueet, kuten tiiviisti rakennettavat Kivistö ja Aviapolis, että miten niillä järjestellään ulkoilureittejä.

Puutteista huolimatta Vantaalla on ulkoilureiteiksi luokiteltavia yhteyksiä tällä hetkellä noin 250 kilometriä. Pyynnöstä Tammisto nostaa esiin kolme omaa suosikkiaan.

– Kylmäojan varsi on hieno, erityisesti keväällä kukkivien puiden ja pensaiden aikana.

Toiseksi hän mainitsee Vantaanjoen varren Vetokannakselta melkein Viilatehtaalle asti ja Jokiuomanpuiston reitin Mätäojalle saakka.

– Ja sitten Kuusijärvi. Sinne on tehty uusia reittejä ja latukiekka. Kuusijärveltä Sipoonkorpeen Palokalliolle on tosi kiva hiihtää.

Tammisto löytää Vantaalta niin monta mainiota ulkoilureittiä, ettei malta lopettaa, vaan mainitsee vielä Päiväkummusta Keravanjoen vartta kulkevan reitin kohti uutta Joukontien siltaa.

Lue myös: Ulkoilureitin Hakunilan urheilupuistosta Sipoonkorpeen voi rakentaa Sotungintien pohjoispuolelle – KHO hylkäsi valituksen

Lue myös: Lähimetsien suojelu rajoittaa poluille pääsyä – Maastopyöräilijä vaatii tasapuolista kohtelua