VAV:n kerrostalossa viljeltiin ruokaa porukalla: "Tavoitteena on, että Vantaasta tulee urbaanin ruoantuotannon pääkaupunki"

Viljelykokeiluun osallistuneen kerrostalon ala-aulassa on edelleen farmareiden tietotaulu. Henri Laine kertoo Vantaan pyrkivän urbaanin ruoantuotannon pääkaupungiksi. Tiina Örn

Tiina Örn

Kaskelanrinteessä sijaitsevan VAV:n vuokrakerrostalon aulassa on farmareiden seinä. Ilmoitustaululla puhutaan kiertovesiviljelmistä, osterivinokaspedistä ja salaattibaarista.

Tiedon lisäksi seinällä on asukkaiden jättämiä viestejä, kysymyksiä ja toiveita. Ylimpänä lukee: Onnistuuko vastaava projekti myös ensi vuonna?

Projektilla asukas tarkoittaa kesällä toteutettua kaupunkiviljelykokeilua. Sen aikana taloyhtiössä viljeltiin lähiruokaa kerhotilassa ja piha-alueella.

Kaskelanrinteen kokeilussa oli mukana myös Vantaan kaupunki. Jos kaupungin visio toteutuu, vastaavia viljelyksiä löytyy muutaman vuoden kuluttua eri puolilta Vantaata.

– Tavoitteena on, että Vantaasta tulee vuoteen 2025 mennessä urbaanin ruoantuotannon pääkaupunki, lausuu projektipäällikkö Henri Laine Vantaan kaupungilta.

Se ei tarkoita yksinomaan kaupunkiviljelyä. Urbaanin ruoantuotannon pääkaupungiksi Vantaa sopisi Laineen mukaan myös siksi, että kaupungissa toimii jo nyt isoja elintarvikealan yrityksiä.

Lähiruokaa kasvatettiin kerhotilassa ja pihalla laatikoissa. Markku Laine

Yksi Kaskelanrinteessä lähiruokaa viljelleistä asukkaista on Derya Nouri. Hän kertoo viljelyn tuoneen mieleen paljon hyviä muistoja.

– Minulla oli onnellinen lapsuus. Kasvatimme vihanneksia ja hedelmiä äitini ja isoäitini puutarhassa. Hienoa, että tänä kesänä tyttäreni sai tuon saman kokemuksen, vaikkakin eri tavalla, Nouri sanoo.

Tyttären kokemus oli erilainen jo siksi, että Kaskelanrinteessä hyödynnettiin viljelyssä erilaisia teknologian ratkaisuja. Samalla niitä myös testattiin.

Viljelykset päätyivät myös ruokapöytään.

– Oli oikein mukavaa tehdä ja syödä salaatteja itse kasvatetuista vihanneksista, Nouri sanoo.

Laine pohtii lähiruokakokeilujen sopivan mainiosti aikaan, jolloin keskustelu ruoan alkuperästä ja eettisyydestä on pinnalla. Parhaiten ruoan vaiheet tuntee silloin, kun sen on kasvattanut itse.

Kaskelanrinteen VAV-talon kerhotilassa ja pihalla kasvatettiin muun muassa salaattia, yrttejä ja tomaattia. Käytössä oli kaupunkiviljelyä helpottavia yksityisten yritysten tuoteinnovaatioita: kiertovesijärjestelmiä ja sienipeti. Osa piha-alueen viljelmistä oli laatikoissa.

Derya Nouri iloitsee siitä, että hän sai osallistua viljelyhankkeeseen tyttärensä kanssa. Kastelussa mukana auttamassa iFarm:in viljelyasiantuntija Alexander Moninkainen. Markku Laine

Marraskuussa kokeilu on ohitse ja on palautteen aika. Laine pohtii, mitä taloyhtiön yhteinen viljelyhanke vaatii. Ainakin yhteisöllisyyttä. Sen lisäksi on luotava pelisäännöt, ja niitä on jokaisen noudatettava. Viljely ei onnistu, jos asukkaat sitoutuvat vain sadon korjaamiseen, mutta eivät viljelyksien hoitamiseen.

– Jo alkuvaiheessa on sovittava esimerkiksi siitä, ovatko kaikki viljelylaatikot yhteisiä vai onko yhdessä laatikossa Tuulan tomaatit ja toisessa Martin salaatit.

Nouri kuvaa viljelyä hauskaksi kokemukseksi. Vaikka sato ei ollut suuri, kokemus eri vaiheineen oli arvokas.

Yhteinen kaupunkiviljely ei onnistu multasormia napsauttamalla, mutta apua on saatavilla, Laine vakuuttaa.

– Kaskelanrinteen VAV:n talossa ja muualla pääkaupunkiseudulla kesän aikana toteutettujen kokeilujen oppeja hyödynnetään opaskirjan laatimisessa. Opas valmistuu ensi vuonna.

Henri Laine sienipedin äärellä. Tiina Örn

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut