Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Vantaalainen Elias Kuosmanen, 26, aikoo olla olympialaisissa iskussa – "Pariisissa on tarkoitus olla niin valmis raskaan sarjan painija, ettei tarvitse jännittää, tuleeko hyvä arpa vai ei"

Urheilu: Kuosmanen oli ainoa vantaalaisedustaja viime kesän olympialaisissa Tokiossa. Saalis kreikkalais-roomalaisen painin raskaassa sarjassa jäi vähiin, sillä mies loukkasi kyynärpäänsä. Nyt Kuosmanen tekee kaikkensa, jotta olisi Pariisissa 2024 terävimmässä mahdollisessa iskussa.

Rekolasta Rajakylään viime syksynä muuttanut Elias Kuosmanen, 26, teki viime toukokuussa melkoisen tempun. Kun Suomen edustuspaikka olympiakisojen kreikkalais-roomalaisen painin 97-kiloisten sarjaan oli luisunut niukasti Arvi Savolaiselle, Kuosmanen paini itselleen paikan 130-kiloisten sarjaan.

Tokiossa kyyti oli kylmää eikä onnikaan ollut myötä.

– Avausottelussa Iakobi Kajaiaa vastaan minulta hajosi vasemman käden kyynärpää jo vastustajan toisessa hyökkäyksessä. Tiesin, että kävi pahasti. Se oli surkeiden sattumusten sarja. Mutta ei olympialaisissa voi antaa tuumaakaan periksi.

Rampa Kuosmanen taisteli kaksi ja puoli minuuttia, kunnes georgialainen selätti hänet.

Keräilyerissä Kuosmanen pääsi vielä ottelemaan Venäjän olympiakomitean Sergei Semonovia vastaan. Oli selvää, että rikkoutuneella kyynärpäällä paininut vantaalainen oli vailla mahdollisuuksia. Silti hän sinnitteli matolla lähes kolme ja puoli minuuttia. Sitten taululla olivat lukemat 11–0 ja Kuosmasen olympialaiset ohi.

– Olin käytännössä hävinnyt jo ennen ensimmäistä pillin vihellystä. En ollut kilpailukykyinen, mutta en halunnut luovuttaa. Eikä kättä olisi pystynyt teippaamaan niin, ettei siinä olisi ollut Semonoville selvää signaalia. Niinpä päätin, ettei laiteta siihen mitään.

Pätkääkään ei kaduta, että vaihdoin raskaaseen sarjaan.

Ennen vanhaan Olympiakomitea jakoi suomalaisurheilijoille kisoissa sisupuukkoja. Ainakin symbolisen sellaisen Kuosmanen olisi Tokiossa ansainnut, olihan jo kisapaikan saavuttaminen jonkinasteinen sensaatio.

– Jonkinlainen ihmekin, kun sitä nyt jälkeenpäin miettii. Pätkääkään ei kaduta, että vaihdoin raskaaseen sarjaan. Harmittaa vain, ettei kisa Tokiossa ollut omalta kannaltani onnistunut ja että tuli lisäksi paha vamma, joka hankaloittaa jatkosuunnitelmia.

Kuosmasen kyynärpää leikattiin elokuun lopulla. Oikean olkapäänsä kanssa Kuosmasella oli ollut ongelmia jo muutaman vuoden ajan. Kun tilanne ei nyt ottanut kyynärpääoperaatiosta toipumisen aikana rauhoittuakseen, Kuosmanen päätti kuvauttaa olkapäänsä.

– Kiertäjäjänne oli puoliksi irti. Päätös sen operoimisesta tehtiin saman tien, jotta saatiin se samaan toipumisjaksoon.

Olkapää leikattiin lokakuun puolivälissä.

– Peruseläminenkin oli aluksi hankalaa, kun vasen käsi oli paketissa ja oikea kantositeessä. Nyt valoa alkaa jo näkyä tunnelin päässä.

Kuosmanen pystyy tekemään vasemman käden voimaharjoitteita, mutta esimerkiksi äkkiliikkeitä ja vääntöjä on vielä vältettävä. Oikean käden osalta on kuminauhakuntoutus vasta alkuvaiheissaan.

– Jaloille ja keskivartalolle pystyn tekemään harjoitteita normaalisti, ja niitä olen tehnyt olympialaisista asti päivittäin, Kuosmanen kertoo.

Elias Kuosmanen edustaa Helsingin Hakaa ja työskentelee Puolustusvoimain urheilukoulussa Santahaminassa liikunta-aliupseerina. Helsingin Vallilaan elokuussa avatusta upeasta Urhea-hallista on tullut hänellekin tärkeä paikka.

– Pari kolme kertaa viikossa treenaan siellä, osan treeneistä teen Hakunilan uimahallissa. Urhea-hallissa on tarvitsemiani erikoislaitteita ja apujoukkoja tiettyjen fysiikkaharjoitteiden onnistumiseksi, kun toinen käsi on vielä pois pelistä.

EM-pronssia 97-kiloisissa sekä 2018 että 2019 paininut Kuosmanen on päättänyt jatkaa raskaassa sarjassa.

– Mutta tänä vuonna keskityn enemmän harjoitteluun ja itseni kehittämiseen kuin kilpailuihin. Huhtikuun EM-kisat tulevat joka tapauksessa liian aikaisin. Syksyn MM-kisat voisivat olla mahdollisuuksien rajoissa.

Pääfokus on Pariisin olympialaisissa 2024.

– Tärkeä tavoite on jo syksyn 2023 MM-kisat. Kuusi parasta saa olympiapaikan. Sitä kautta tarjoutuisi riittävän pitkä valmistautumisaika. Pariisissa on sitten tarkoitus olla niin valmis raskaan sarjan painija, ettei tarvitse jännittää, tuleeko hyvä arpa vai ei, Kuosmanen julistaa.

– Enkä ole liian vanha vielä neljä vuotta myöhemminkään.