Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Ruoka | Einesten määrä on räjähtänyt, ja se voi olla huono asia liikaa suolaa saaville suomalaisille – "Monissa valmisaterioissa on tolkuton määrä suolaa", sanoo ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa Sydänliitosta

Syömiskäyttäytymistä tutkiva Katriina Malkki-Keinänen antaa arkisia vinkkejä suolankäytön vähentämiseen.

Ruokakaupassa pitää olla entistä valppaampana, sanoo ravitsemusasiantuntija ja laillistettu ravitsemusterapeutti Tuija Pusa Sydänliitosta. Ainakin, jos haluaa vähentää suolan käyttöä ruokavaliossaan.

Pusa on seurannut valmisruokien määrän räjähdysmäistä kasvua kaupan hyllyillä. Hän peukuttaa valikoiman laajentumiselle, mutta pakkausmerkintöjä hän lukee usein päätään puistellen.

– Monissa valmisaterioissa on tolkuttomasti suolaa. Siis aivan överimäärä, hän sanoo.

Jos 300 gramman mikroateriassa on 1,4 grammaa suolaa sadassa grammassa, se tarkoittaa, että yhdestä ateriasta saa kerralla 4,2 grammaa suolaa. Samalla tulee nauttineeksi suolaa lähes koko päivän enimmäissuositusten verran.

Kaikissa valmisaterioissa ei Pusan mukaan edes ilmoiteta suolan määrää, vaikka lain mukaan pitäisi. Hän arvelee sen johtuvan siitä, että monet ravintolat ovat alkaneet toimittaa ruokakauppoihin aterioita. Pakkausmerkinnät saattavat unohtua.

– Leipien suolapitoisuuksia on vähennetty 1980-luvulta lähtien, mutta nyt ne ovat jämähtäneet samalle tasolle vuosiksi. Lisäksi kauppoihin on tullut niin sanottuja artesaanileipiä, joissa saattaa olla todella paljon suolaa, Pusa sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee joka viides vuosi Finravinto-tutkimuksen, jonka uusin raportti on vuodelta 2017.

Raportin mukaan suomalaisten suolankäyttö on vähentynyt 1970–80-luvuilta merkittävästi. Tutkimuksen mukaan miehet saivat vuonna 1979 ravinnosta arviolta 14 grammaa ja naiset 11 grammaa suolaa päivässä.

Nyt luvut ovat jo 2000-luvun alusta olleet miehillä noin 10 ja naisilla 7 grammaa. Silti määrä on edelleen lähes kaksinkertainen suosituksiin verrattuna.

Suositeltava määrä on enintään viisi grammaa eli vajaa teelusikallinen suolaa päivässä. Siihen lasketaan kaikki ruoasta tuleva suola, myös luontainen natrium ja natriumia sisältävät lisäaineet.

Liiallisesta suolankäytöstä voi seurata vakavia terveysongelmia, kuten korkeaa verenpainetta. Verenpaine puolestaan voi johtaa aivoverenkiertohäiriöihin tai sydämen vajaatoimintaan, Pusa muistuttaa. Terve ihminen ei välttämättä muista suolan vähentämisen tärkeyttä.

– Sormien ja silmäluomien turvotus on ehkä ainoa näkyvä merkki liiasta suolan saannista, Pusa toteaa.

Vasta jos terveys alkaa reistailla vakavasti ja ihminen saa esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön, suolan vähentäminen alkaa kiinnostaa.

Liika suola aiheuttaa maailmanlaajuisesti lähes kaksi miljoonaa sydäntautikuolemaa joka vuosi.

Vaikka netti pullistelee tietoa suolan vaaroista, sirotin on edelleen ahkerassa käytössä monessa ruokapöydässä. Miksi tieto ei mene perille?

Tuija Pusa löytää yhden selityksen historiasta. Kun jääkaappeja tai pakastimia ei vielä ollut, ainoa turvallinen tapa säilöä ruokaa oli suolata tai kuivata se. Jo esi-isämme ovat siis tottuneet suolaiseen ruokaan.

Vauvoille on tutkimuksissa tarjottu erilaisia ruokia ja testattu, mitkä perusmauista – suolainen, makea, hapan, karvas – pienokaisia miellyttävät. Happamelle ja karvaalle vauvat irvistävät mutta eivät suolaiselle ja makealle.

– Meillä lienee siis luontainen mieltymys suolaiseen ruokaan, Pusa sanoo.

Yksi syy liialliseen suolankäyttöön voi olla myös se, että suolaa saa niin monesta eri ruoasta. Leipä, juusto, leikkeleet ja valmisruoat ovat merkittäviä suolan lähteitä.

Jos haluaa vähentää suolan käyttöä, onkin hyvä tutkia usein käyttämiensä ruoka-aineiden suolamääriä. Pusa muistuttaa, että pakkaukseen lisätty Sydänmerkki auttaa löytämään ruokakaupassa vähemmän suolaa sisältäviä vaihtoehtoja.

Suolojen ja suolavalmisteiden suolapitoisuuksissa on suurta vaihtelua, muistutetaan THL:n fineli.fi-sivustolla.

Tavallisen ruokasuolan suolapitoisuus on 99,8 prosenttia ja merisuolan 96 prosenttia. Mineraalisuolan suolapitoisuudet ovat 30–57 ja aromisuolan 55. Jodioidussa mineraalisuolassa suolapitoisuus on 30 prosenttia.

Erilaiset trendisuolat, kuten ruususuola tai sormisuola, saattavat vaikuttaa tavallista ruokasuolaa terveellisemmiltä. Pusa muistuttaa, että niiden hiven- ja kivennäisainepitoisuudet ovat olemattoman pieniä. Silti ne sisältävät saman verran natriumia kuin tavallinen ruokasuola.