Koiviston perhe syö paljon kasviksia. Oman siirtolapuutarhamökin piha tarjoilee runsaasti satoa.
Siirtolapuutarhan piha rönsyilee syötävää ja silmänruokaa. Satu Koivisto, 43, kerää talteen kesäkurpitsaa, papuja, tomaatteja ja karhunvatukoita. Minttu tuoksuu siellä täällä. Sitä ja lehtipersiljaa Koivisto lisää mielellään esimerkiksi salaatteihin.
Koiviston perhe osti mökin ja pihan Herttoniemen siirtolapuutarhasta Helsingistä viisi vuotta sitten. Vuonna 1934 rakennetun mökin pihalla oli ihania vanhoja omenapuita, marjapensaita ja kukkapenkkejä, jotka ovat Koiviston käsissä jatkaneet elämäänsä ja saaneet rinnalleen myös monenlaista uutta.
Koiviston perheeseen kuuluvat puoliso sekä 9- ja 5-vuotiaat lapset. Perhe syö paljon kasvisruokaa, vaikka kukaan heistä ei ole pelkästään kasvissyöjä.
Toimittaja ja ruokakirjoittaja Satu Koiviston ruokafilosofiaan kuuluu muun muassa sesonkituotteiden käyttäminen. Mikä on omassa mökkipihassa tai kaupassa parhaimmillaan, siitä tehdään ruokaa.
– Tykkään myös käyttää läheltä hankittuja aineksia. Papu on todella satoisa, sitä on syöty meillä nyt paljon. Jos haluaa puutarhassa onnistumisen elämyksiä, papu on hyvä siinä, Satu Koivisto sanoo.
Käytän pari tuntia viikossa siihen, että paloittelen ja paahdan kasvikset kiertoilmauunissa.
Satu Koivisto
Paahtajanaiseksi itseään kutsuva Satu Koivisto rakastaa ruoanlaitossa paahtamista. Se tuli mukaan kuvioihin esikoisen lähdettyä päiväkotiin. Arkeen tuli mukaan kiire. Koivistoa alkoi ärsyttää, kun ruokaa piti olla jatkuvasti ja nopeasti valmiina.
– Aloitin paahtamisen silloin. Käytän pari tuntia viikossa siihen, että paloittelen ja paahdan kasvikset kiertoilmauunissa.
Paahtamisen jälkeen Koivisto laittaa kasvikset lasirasioissa jääkaappiin, josta ne voi käyttää viikon mittaan vaikkapa pastoissa tai salaateissa.
– Käymme vain kerran viikossa kaupassa. Paahdan paria kolmea kasvista kerrallaan.
Koivisto sanoo, että paahtaminen tuo kasviksiin myös makua. Paloitellut kukkakaalit valmistuvat esimerkiksi niin, että niihin laittaa suolaa, pippuria ja öljyä ja paahtaa 200-asteisessa uunissa parikymmentä minuuttia.
– Joskus laitan niihin dijon-sinappia tai harissaa. Valmiiksi paahdetut kukkakaalit antavat loputtomasti mahdollisuuksia. Tai ne voi syödä sellaisenaankin.
Satu Koivisto on kirjoittanut kirjat Gastronaatti eli kuinka rakastua rippeisiin ja Gastronaatti II, kuinka rakastua ruoanlaittoon. Niiden kantava teema on, miten ruoanlaiton saisi tuntumaan mukavalta ja rennolta. Lisäksi Koivisto pyrkii antamaan vinkkejä ruokahävikin välttämiseksi.
– Ennen lapsia matkustelimme paljon Italiassa. Siellä ruoanlaitto on toisenlaista kuin Suomessa. Ruoat ovat yksinkertaisia. Ruokia tehdään niistä aineksista, joita sattuu olemaan.
Samaa ajatusta Koivisto noudattaa arjessaan ja välittää myös yleisölleen sosiaalisessa mediassa, blogissaan ja Instagram-tilillään.
– Jos on kurpitsa-aika tai punajuuriaika, tehdään ruokaa niistä. Ruoalla ei ole pakko olla mitään nimeä tai tarkkaa reseptiä ja silti se voi olla hyvää.
Juuri nyt puutarhassa kypsyvät tomaatit. Satu Koivisto rakastaa pieniä kirsikkatomaatteja.
– Ne ovat superhyviä ja niistä saa tehtyä vaikka mitä.
Koivisto muistaa jo lapsuudestaan, miltä tomaatit ja kurkut tuoksuivat kasvihuoneessa. Kangasniemellä lapsuutensa viettänyt Koivisto viihtyi keittiössä ja sai osallistua ruoanlaittoon äitinsä kanssa.
Isä kalasti paljon. Hänen kanssaan tytär pääsi muun muassa vetämään muikkuja nuotalla.
– Isä halstrasi kaloja. Hän lämmitti saunan ja samoilla hiilillä lahnaa. Söimme saunan jälkeen keittiön pöydän äärellä kalaa sormin, kun vesi valui vielä tukasta.
Hyvä ruoka ja sen tekeminen on kuulunut Satu Koiviston elämään aina. Hän haluaa kuitenkin oppia siitä yhä lisää, joten hän aloitti tänä vuonna kokkiopinnot Perho Liiketalousopistossa. Erityisen kovasti Koivisto odottaa harjoittelujaksoja.
Ennen kuin Satu Koivisto alkoi jakaa ruoanlaittovinkkejä sosiaalisessa mediassa, hänen miehensä Tommi Koivisto jakoi niitä silloin tällöin omassa vanhemmuusblogissaan.
Oheinen kesäkurpitsa-suklaakakun ohje on peräisin kahdeksan vuoden takaa. Satu Koivisto kokeili kakkua tänä kesänä uudestaan esikoisensa kanssa.
Kesäkurpitsa-suklaakakku
200 g taloussuklaata
100 g voita
2 kananmunaa
1,5 dl sokeria
4 dl raastettua kesäkurpitsaa
1,5 dl vehnäjauhoja
1. Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan (24 cm) pohjan ja reunojen väliin. Voitele reunat.
2. Paloittele suklaa ja voi kulhoon ja sulata mikrossa pienellä teholla. Sekoita välillä. Ole tarkkana, suklaa kärähtää helposti.
3. Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
4. Raasta kesäkurpitsa. Puristele kesäkurpitsasta ylimääräinen neste kevyesti pois.
5. Lisää suklaa-voiseos pienissä erissä kananmunavaahdon joukkoon. Lisää kesäkurpitsaraaste ja vehnäjauhot.
6. Paista kakkua 200-asteisen uunin keskitasolla noin 30 minuuttia, kunnes kakkuun tökättyyn tikkuun ei enää jää taikinaa. Anna jäähtyä vuoassa ja irrota sitten varovasti reunat.
7. Ennen tarjoilua tupsauta päälle tomusokeria. Koristele halutessasi marjoilla tai syötävillä kukilla.