Ruokamatkailu kaipaa Suomessa yhteistyötä ja sitä, että toimijat pääsisivät esille nykyistä paremmin.
Tero Pullinen, 58, on eräsommelier. Hän ohjaa Wine in the Woods -viinitastingeja eli maistelee matkailijoiden kanssa viinejä Nuuksion metsissä. Viininmaisteluhetkiä järjestetään kesän lisäksi myös loka–marraskuun pimeydessä.
Viini maistuu puiden siimeksessä erilaiselta kuin ravintolassa. Pullinen huomauttaa, että se maistuu erilaiselta myös eri ravintoloissa, eri metsissä ja erilaisissa säätiloissa.
– Luonnossa on tuoksuja, tuulta, ääniä, kosteutta ja kuumuutta, jotka kaikki vaikuttavat makuun. Myös valo vaihtuu ja viinin väri sen mukaan, Pullinen avaa.
Wine in the Woods -konsepti on yksi esimerkki ruokamatkailusta, jossa ruokaan ja juomaan yhdistyy suomalainen luonto. Sen on kehitellyt suositun Retkipaikka-sivuston perustaja Antti Huttunen, ja se on osa Huttusen yrityksen toimintaa.
Tero Pullinen kertoo, että elämyksellinen viininmaistelu on tähän mennessä kiinnostanut ennen kaikkea kotimaanmatkaajia, mutta retkiä pidetään yhä enemmän myös englanniksi. Korona on osaltaan vaikuttanut vuonna 2019 kehitetyn konseptin asiakasjakaumaan.
– Haaveena on, että järjestäisimme elämystastingeja talvella. Se voisi houkutella erityisesti kansainvälisiä matkailijoita, Pullinen sanoo.
Ennen varsinaista viinitastingia Wine in the Woods -retkillä tehdään puolen tunnin kävely, jonka aikana aistitaan metsää ja pysähdytään kuulo-, näkö- ja hajuaistien äärelle. Viimeisenä vuorossa on makuaisti, jota havainnoidaan kuuden eurooppalaisen luomuviinin ja eräsommelierin avustuksella.
Syksyn pimetessä Wine in the Woods muuttuu Wine in the Dark Woodsiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa viinien maistelua lyhtyjen ja roihujen luodessa tunnelmaa pimeässä metsässä.
– Makuaisti korostuu pimeässä, Pullinen sanoo.
Suomen ruokamatkailu ponnistaa suurilta osin suomalaisesta luonnosta, sanoo ammattikorkeakoulu Haaga-Helian ruokamatkailun lehtori Kristiina Adamsson. Hän on myös Hungry for Finland -ruokamatkailuhankkeen asiantuntija.
Oli kyse sitten kotimaanmatkailijoista tai ulkomaanmatkailijoista, ruokamatkailussa on oleellista, että kohteeseen ominaispiirteineen tutustutaan ruuan ja juoman kautta.
Sitä, miten paljon Suomessa on ruokamatkailijoita, on Adamssonin mukaan hankala arvioida. On arvioitu, että yli 80 prosenttia matkailijoista on jollakin tapaa ruokamatkalla – kiinnostuksen taso ruokaan tai siihen liittyviin aktiviteetteihin vain vaihtelee.
Tarkoituksena on, että ensi kesänä näitäkin ruokareittejä olisi nykyistä enemmän ja tarjontaa olisi paremmin ympäri vuoden.
Kristian Sievers
Ruokamatkailijan määritelmäkin on kimurantti. Kaikki matkailijat syövät jotakin, mutta ruokamatkailijalle ruoka on pääroolissa tai ainakin olennainen osa matkaa.
Kaiken kaikkiaan ruokamatkailu tutkimuskäsitteenä on Adamssonin mukaan nuori tai korkeintaan nuori aikuinen.
– Ensimmäiset varteenotettavat maininnat ruokamatkailusta ovat 15–20 vuoden takaa, hän sanoo.
Suomalainen ruokamatkailu on varsin moninaista: se voi olla kahvilassa käymistä, marjastus- ja sienestysretkiä, kalareissuja, ruokailua metsässä tulistellen, kokkauskursseja tai opastettuja ruokakävelyjä kaupungissa.
Yksi trendeistä on, että matkailijat haluavat kokea matkallaan jotakin uutta ja kehittyä. Ruokamatkailussa tähän tarkoitukseen sopivat esimerkiksi ruuanlaittokurssit tai vaikkapa lähiruuan tuotantoon tutustuminen. Nämä voivat samalla olla autenttisia kulttuurikokemuksia.
– Transformatiivinen matkailu on pinnalla. Siinä ajatuksena on, että matkailu muuttaa matkailijaa ihmisenä ja tehdään hyvää matkakohteellekin, Adamsson avaa.
Muita kansainvälisiä trendejä ovat muun muassa ruokatapahtumat.
– Niitä voitaisiin rakentaa Suomessakin nykyistä enemmän.
Suomessa on paljon kiinnostavia ruokamatkailutoimijoita, ja Adamssonin mukaan niitä olisi hyvä tuoda entistä paremmin esille.
Erityisen tärkeänä Adamsson pitää yhteistyötä: harvat matkustavat pitkiä matkoja vain yhden ravintolan tai ruokaelämyksen perässä. Adamsson mainitsee hyvinä esimerkkeinä muun muassa maaseutuyrittäjien yhteisen, lähiruokaan keskittyvän Taste of Slow Häme -ruokamatkailukokonaisuuden sekä Saimaa Gastronomy -ravintolaverkoston, johon kuuluvat muun muassa Hotelli Punkaharju ja Tertin kartano.
Myös ruokakierrokset ovat Adamssonin mielestä erinomainen tapa tutustua matkakohteeseen. Esimerkiksi Turussa on Food Walk -kaupunkikierros, jossa matkailija voi valita kymmenestä ravintolasta mieleisensä ja asioida niissä Food Walk -kortilla.
– Ruokakierroksia voisi olla nykyistä runsaammin. Ne ovat ketterä tapa tutustua paikkoihin. Kaupungin historia sekä ruokakulttuuri tulevat usein yhtä aikaa tutuksi, Adamsson sanoo.
Mainitsemisen arvoista on myös se, että Saimaan alue on hakenut European Region of Gastronomy -titteliä vuodelle 2024.
– Alueesta halutaan kehittää yksi Euroopan ruokamatkailun keskuksista.
Ruuan ympärille rakennetaan myös kotimaan pakettimatkoja. Hungry for Finland -hankkeessa on laadittu kolme ruokareittiä yhteistyössä Elämys Groupin kanssa: Pohjois-Suomen reitti kulkee Oulusta Iihin, Kuusamoon ja Rovaniemelle. Ruokamatka Turun saaristoon kulkee puolestaan Porista Raumalle, Naantaliin ja Turkuun. Sitten on vielä Etelä-Suomen ruokamatka, joka alkaa Helsingistä ja jatkuu Porvoon ja Kotkan kautta Haminaan – tai miten päin matkailija sen haluaakaan kulkea.
Matkapaketti toimii niin, että matkailija valitsee suunnittelutyökalulla itselleen sopivimmat aktiviteetit ja majoitukset reitin varrelta. Reittiä suunnitellessa verkkosivusto ehdottaa myös maksutonta, omatoimista tekemistä, jota voi lisätä ohjelmaan.
Osa aktiviteeteista on tarjolla ympäri vuoden, mutta tarjonta on sesonkiaikoina huomattavasti kattavampaa: etelässä lähinnä kesällä, pohjoisessa myös talvella. Mukaan on haalittu palveluita laavuruokailusta ravintolaelämyksiin.
Hungry for Finlandin ruokareittien pääkohderyhmä on kotimaanmatkailijat. Haaga-Helian TKI-projektipäällikkö Kristian Sieversin mukaan ne ovat herättäneet kiinnostusta mutta myyntiluvut eivät ole olleet kovin suuria.
– Näitä kyllä klikkaillaan ja suunnitellaan, mutta kuten muuallakin on huomattu, kotimaanmatkailijat haluavat usein tehdä varaukset vasta paikan päällä, Sievers sanoo.
Sieversin mukaan matkapaketin hyvä puoli on se, että matkanjärjestäjä tai verkkosivusto, jossa matka paketoidaan, toimii vastuullisena matkanjärjestäjänä. Hungry for Finlandin ruokareitit varataan Elämys Suomen verkkosivuilta.
– Jos reissu peruuntuu, asiakas ei joudu perumaan erikseen jokaista varaamaansa palvelua.
"Paketointi" on oleellinen osa Suomen 2020–2028 ruokamatkailustrategiaa. Sieversin mukaan se on kotimaanmatkailijoille vielä melko uutta, mikä näkyy myytyjen matkapakettien määrässä.
Tavoitteena on kuitenkin laajentaa tarjontaa.
– Tarkoituksena on, että ensi kesänä näitäkin ruokareittejä olisi nykyistä enemmän ja tarjontaa olisi paremmin ympäri vuoden.